Kerettiimpä me touhuta paljon menneenä viikonloppuna.
Perjantaina treenasin Tuubin kanssa koko EVLn urheilukentällä. Jäin hinkkaamaan niitä iänikuisia noudonpalautuksia,jotka sitten ihan lopulta alkoivat toimia niinkun pitää. Muuten meni liikkeet ok.
 Tuubi jäikin sitten kotimieheksi, kun suuntasimme Troyn kanssa Hämeenkyröön paimentamaan. Aloittelevien kurssille osallistui lisäksemme 3 koirakkoa.
Troy siis ensi kertaa lampailla ja käytössä oli pyöröaitaus ja kolme uuhta. Ikinä en ois uskonut ennalta sitä mitä tapahtui! Troy lähti välittömästi kiertämään lampaita, äännettömästi, häntä alhaalla, keskittyen. Toisella sessiolla harjoiteltiin jo suunnan vaihtoja. Tämäkin sujui jo kohta todella hienosti. Parasta antia oli tietysti se, että minua neuvoi kokoajan joku, etten pilannut turhan takia mitään (kuten on ehkä osin tapahtunut Tuubin kanssa). Suuret kiitokset ope Sari Kärnälle!
Lauantaina oli mun ja Saran laatu-aika-päivä ;). Sara oli ensin aamulla ratsastustunnilla ja sai sen jälkeen päättää loppupäivän ohjelman. Hanski ja Milja olivat menneet mökille. Tyttären päätöksestä suuntasimme Suomenlinnaan. Ilma oli ihana! Väkeä ihan tosi paljon. Saaresssa oli "kulttuuri vallankumous" -niminen tapahtuma jonka puitteissa kuuntelimme Kustaanmiekassa livenä oopperaa naissolistien esittämänä. Troy, joka oli myös mukana seikkailulla, kuunteli laulua niin läheltä kuin vain pääsi, istuen, silmät suljettuina...! How about that!? Mulla on siis kultturelli koira! ...Pitäiskö buukata aitio oopperasta...

Sunnutaina olikin aikainen herätys ja suuntana Piikkiö ja Swedun paimennuskoulu. "Kuokimme" siellä Tammikallio-pentujen paimennuspäivää. Tänään mukana oli sekä Tuubi, että Troy. Molempien kanssa harjoiteltiin kuljetusta aitauksessa ja isolla laitumella, isolla laumalla. Troylla on luonnostaan parempi etäisyys kun Tuubilla ja muutenkin sillä on hommaan enemmän vetoa. Tuubille vaatimuksia ja painetta nostettiin harjotusten vanhetessa ja aika ajoin Tuubi oli sitä mieltä, että "rouva on hyvä ja paimentaa itse kun tuntuu tietävän mitä tehdään". Olin antiin kuitenkin todella tyytyväinen. Sain paljon eväitä omaan treenailuun ja luulen ainakin tietäväni miten tästä nyt edetään. Onneksi on lampaita täällä Pornaisissakin, en ehkä jaksais kovin ahkerasti treenata jos se vaatis aina 250km suunta-ajon...?! Kuvia tapahtuneesta on luvassa alkuviikosta, lisäilen niitä hetimiten kun niitä saan.
Kiitos kaunis Marika & Kimmo!