Kevään tuulahduksia tosiaan piisaa... Juoksuisia narttuja on vissiin joka kulmalla, jätkät merkkaa triplasti sen mitä normaalisti (ja siis tämä on enemmän kuin mitä palokunnan ruuna pystyis ikinä kusemaan!).

Varmin kevään merkki on tietysti valmennusrenkaan kevätleiri, jota odotan jo innolla. Sieltä saa aina niin paljon potkua treenaamiseen. Tosin paineet leiristä suoriutumiseen tuntuvat aina vain kasvavan; yleisöä on taas enemmän kuin viime vuonna ja maksavalle yleisölle pitää tietysti ohjelmaa tarjota koko rahan edestä ;). Me ollaan mun mielestä jo pohjakosketus otettu, vai ollaanko? Mä näin Jonttesta jo painajaistakin, se oli tosin Suomessa arvostelemassa euroviisuja (!!) ja omaan tiukkaan tyyliinsä, armo pisteitä ei tullut ;o). En voi sanoa, että olisin tuntenut itseni levänneeksi aamulla...
 Nyt siis on tahkottu tokoa aamuinilloin kahdella koiralla. Palkkaamisen suhteen on vähän epävarmat ajatukset, tottissemmu kun sekoitti pasmat täysin...No, leirikisassa kaikki paljastuu...Jännää =D