Tulin järjestäneeksi, vissiin muun tekemisen puutteessa, epävirallisen tokokisan Porvoossa. Onneksi on muutama hyvä kaveri, niin homma sujuu :). Katja tuli tuomariksi, Mari sihteeriksi, Viitaska oli toinen tuomari ja Koskelan Ari itseni lisäksi liikkurina.
Kuten jo etukäteenkin arvelin, ei tapahtuman järkkääminen ihan järjettömän suuria ponnistuksia vaatinut. Tietty paikanpäällä on hyvä olla ahkeria avustajia (Sellasia kuin Einolaska ja Miia ;) )
Omat koirat oli varmaan tosi intona...Istua kökkivät autossa. Jee, jee. Valittettavasti se on aina itseltä tai omilta koirilta pois kun alkaa jotain järkkäämään :(. No, Troy pääsi tositoimiinkin. Ei mitkään hyvät treenit, en ollut yhtään suunnitellut, otin vaan alo-liikkeitä kun kisat oli ohi. Seuraaminen oli ilahduttavan intensiivistä kaikesta ympäristöhälinästä huolimatta. Paikallaolokaveriksi tuli konkari-Albin. Troy muisti kaksi sekunttia mitä "down"-tarkoitti (=leuka maahan) mut ei sit malttanut. No, se on aika uusi juttu ja kaipaa viel pruuvaamista.Kerran Troy nousi seisomaan kun jotain jännää tapahtui mun selän takana. Palkinnoksi pikku jäppinen pääsi lasettelemaan ruutuun täydeltä matkalta (25m) ja ah,kuinka hienosti se meni ja terävä pysähdys ihan keskelle ruutua ! =o)
Illan päätteeksi Troy ja Tuubi pääsivät juoksentelemaan laskettelurinteeseen Bunny-kaunokaisen (Troyn bluemerle sisko) kanssa. Ihan käsittämätöntä miten samanlaiset ovat nuo sisarukset (troy&bunny) keskenään. Niillä on ihan samat ilmeet ja eleet, ne on ihan kamalia kenguruita ja pussailijoita ;). Tuntuu Bunnykin ihan omalta koiralta kun tunnen jo sen kaikki liikkeet ja energian. Hassua!