Tänään jatkui mun pihan rakennusprojekti, joka alkoi siis tiistaina. Teen etupihalle japanilaisen puutarhan ja ensin se vaatii kaiken vanhan kaivamista pois. Käytänössä se tarkoittaa siis pistolapiota, kottareita ja moniamonia multakuormia, sekä rakkoja kämmenissä ;o). Ihana on kuitenkin samalla suunnitella miten kaiken tekee ja miltä sen haluan näyttävän. Kenties varsinainen toteutus jää ens kevääseen, we`ll see.
Siinä ruumiillisen työn lomassa suunnittelin myös pojille tokotreenejä illaksi. Pääsin niitä toteuttamaan vasta puoli kahdeksan aikaan, mut parempi niin kuin ei lainkaan.
Tuubi aloitti ja ekaksi ruudun merkkiä. Oli oikein innoissaan ja niinpä merkkikin oli vauhdikas, hyvä! Meinas karata ruutuunkin, mikä on Tuubille poikkeuksellista innokkuutta. Se kun ei yleens tee yhtään mitään ilman käskyä ;). Ruudun paikkaa treenattiin lähempää ja paikka tuntui palautuvan mieleen hyvin. Toisena liikkeenä otin idarin asentoja ilman itse idaria. Asennoista suora palkka. Nopeat ja napakat oli asennot. Lopuksi leikittiin kaukoja, vaihdot senkun nopeutui loppua kohden!
Troippakin pääsi tokon kimppuun ja aloitettiin kontakti harjoituksilla, skeittiramppi vieressä tarjosi hyvän häiriön. Tähän halpaan Troy ei mennyt vaan suoritti oikeen asialliset kontaktin pidot :o). Tehtiin myös merkkiä joka oli nopee (kuis muuten) ja minun osaltani oikea aikainen pysäytys ja Troy pysähtyi oikeaan paikkaan, jeee! Ruutuun vauhdilla myös ja lähempää muisteltiin oikeaa paikkaa. Yksi tasamaa nouto, joka oli niiiiiin hyvä, että en uskaltanut uusia. Tunnaria harjoiteltiin myös. Piilottelin omaa kalikkaa ruohikkoon ja hyvin etsi ja ripeä palautus. Pitämiseen joutuu jossain kohtaa keskittymään, koska kalikka oli likimain hammastikkuina kun se ehti mun käteen.Saattaa olla toki epävarmuuttakin, kun tämä on sille aika uus temppu.Ei se nimittäin muita kapuloita ole enää mäystänyt.
Ihanat treenit! Maltoin tehdä sopivan lyhkäiset, koirille tuntui jäävän paljonkin poltetta lisätöihin. Troipan asenne oli hieno! Tässä saattaa tosissaan olla toivoa vielä. Sen kanssa oli kiva tehdä, kun oikein näki miten se keskittyi ja yritti parhaansa ja pusersi vissiin kaiken irti herneestään korvien välistä =D.
Troipan keskittynyt ilme.