Maanantaina kuuliaisesti treenikentälle, agilityyn vaikkakin flusssa lähti heti tekemään tuloaan kun rotumestikset oli paketissa :o/ .
 Markku rakennutti taas jonkun ykkösten radan ja se nyt oli huono päätös ihan miltä kannalta tahansa. Mm. siksi, että koirakoita oli vissiin viis tahi kuus ja ennenkuin kaikki ois hinkannu ne kaksikymmentä estettä, ni pimeä tulis. Osissahan ei mitään otetta ja mitäs me tästä opitaan? Juosten kusten ratoja? Huonotuulisena siis radalle ja se näkyi. Lopulta saatiin pikkuinen pätkä onnistumaan ja lopetin treenin siihen.
Tänä iltana Hanna L houkutteli mut mukaansa Ojankoon jossa päästiin treenaamaan Niinun johdolla ja Teemun säestyksellä ;). Oli kyllä niin hienoa kun asia selvitettiin jo aikalailla rataan tutustuessa (ohjaus siis). Sitten vaan koira mukaan ja vide kuinka me Troipan kanssa tehtiin agiliitoa!!! Se oli niin ihanaa onnistua ja tuntea, että ne jalat menee ja mä pystyn tähän! Jihuuujihuuujihuuu! Troy oli niin uuttera ja hieno. Se jaksoi hyvin toistot. Muutama todella upea keppien sisään meno. Kulma kepeille oli sellainen, että olin varma ettei ikinä voi onnistua. Mut onnistui ja monta kertaa ja hienosti  =D Olen yhtä hymyä vieläkin :) Huomenna tuskin lähtee ääntä, flunssa ei ole kadonnut mihinkään, mutta nyt se ei sureta!