Oltiin LittleOak Ranchilla Tuubin kanssa eilen. Ohjelmassa oli ratsastusta maastossa. Laitettiin hevosia valmiiksi ja Tuubi hääräsi tallilla ja ympäristössä. Kun hyppäsin pollen selkään ja lähdettiin liikkeelle, hukkasi Tuubi minut tyystin. Se juoksenteli ympäri tallia ja etsi  ;). Lopunviimein se tajusi, että olin hevosen selässä. Sitä se sitten aikansa ihmetteli ja koska tilanne oli aika hämmentävä se rauhoitti itsensä tutkimalla "Sipoon-uutisia" tien poskesta. Jonkin aikaa matkattuamme Tuubi arveli tehtäväkseen valkoisen elikon (Minnin ratsuna ollut ihanainen Salli) kuljetuksen. Se hakeutui siis eläimen taakse ja kulki sen perässä pientä siksakkia, vauhdin hidastuessa se ei epäröinnyt huomauttaa asiasta kuljetettvan nilkkaan... Minä tosin huomautin Tuubille tästä asiasta!
Ripeämmät taipaleet hämmensivät paimenta alkuun, mutta ei sen auttanut muu kuin pistää korvat luimuun ja juosta perässä, ettei lauma karkaa ;o). Metsäisellä osuudella Tuubi opasti kuljetettavaansa myös hyvinkin äänekkäästi. Oli puhtaasti Sallin hyvän huumorin ansiota, ettei Tuubi saannut kaviosta. En tiedä onko valkoinen neitonen toistakertaa yhtä pitkämielinen.....
Retki oli ihana ja Tuubilla silmät pyöri päässä kun se vihdoin onnistui kuljettamaan karjansa takaisin Ranchille, uni maistui! Minulla sen sijaan on istumakelvotton takalisto ja reidetkin tuntuvat muistelevan eilistä toimintaa =D.